Majapaikat ja kertyneet kilometrit

Alla on lueteltu matkamme edistymä: Päivittäin ajettu mailimäärä sekä hotelli hintoineen (suluissa vähän tietoa siitä mitä touhuttiin)

20.6.08 0 mailia; Red Carpet Inn, New York City (Matkapäivä)

21.6.08 0 mailia; Red Carpet Inn, New York City (Manhattan mm. ESB)

22.6.08 0 mailia; Red Carpet Inn, New York City (Manhattan mm. Keskuspuisto)

23.6.08 235 mailia; Christopher's, Oneonta 98$+vero (Smith family)

24.6.08 397 mailia; Howard Johnson, Washington D.C 63€ (sis. vero) (Matkapäivä, kaupunkikierros)

25.6.08 276 mailia; Days Inn, Oneonta 79$+vero (Rech family)

26.6.08 637 mailia; Howard Johnson Maingate, Orlando (Matkapäivä, ei tosiaan ehditty muuta!)

27.6.08 80 mailia; Howard Johnson Maingate, Orlando (Florida Mall'ssa, outleteissa shoppailua)

28.6.08 15 mailia; Knights Inn, Orlando 39$+vero (Disney World'n Epcot Center)

29.6.08 30 mailia; Knights Inn, Orlando 39$+vero (Sea World)

30.6.08 423 mailia; La Quinta, Panama City (Matkapäivä, US-90, Panama City Beach)

1.7.08 324 mailia; Ambassador, New Orleans 60$+vero (Matkapäivä)

2.7.08 0 mailia; Ambassador, New Orleans 60$+vero (New Orleans kävellen, Bourbon Street)

3.7.08 366 mailia; Microtel, Houston 75$+vero (Matkapäivä)

4.7.08 76 mailia; Comfort Inn, Houston 55$ (sis. vero) (Space Center)

5.7.08 321 mailia; Quality Inn, Dallas 57$+vero (Matkapäivä, JFK-museo)

6.7.08 210 mailia; Motel 8, Chickasha 48$+vero (Southfork Ranch)

7.7.08 319 mailia; Fifth Season Inn, Amarillo 38$+vero (Intiaanikylä)

8.7.08 556 mailia; Best Western, Hollbrook 58$+vero (Cadillac Ranch, matkapäivä, maalatun erämaan kansallispuisto)

9.7.08 472 mailia; Luxor, Las Vegas 66$ (sis. vero) (Grand Canyon, Hooverin pato)

10.7.08 0 mailia; Luxor, Las Vegas 66$ (sis. vero) (Strip-pääkatu)

11.7.08 330 mailia; Extended Stay, Los Angeles 80$+vero (Matkapäivä, Big Bear-vuoristo)

12.7.08 17 mailia; Extended Stay, Los Angeles 80$+vero (Universal Studios)

13.7.08 109 mailia; Travellodge 100$ (sis vero) (Hollywood, Mulholland, Beverly Hills, hirveesti ruuhkaa)

14.7.08 306 mailia; Ramada, Santa Nella 58$+vero (NBC Studios: Jay Leno)

15.7.08 211 mailia; Red Roof Inn, San Francisco 99$ (sis. vero) (Golden Gate, ratikka ym.)

16.7.08 114 mailia; American Best Value Inn, Santa Cruz 54$+vero (Silicon Valley, punapuu-kansallispuisto)

17.7.08 272 mailia; Quality Inn, Buellton 54$+vero (17 Mile Dr, vuoristo, Hearst Castle jonka viimeinen kierros oli jo mennyt)

18.7.08 181 mailia; Radisson, Los Angeles 65$ (sis. vero) (Malibu, Santa Monica & Venice Beach)

19.7.08 6 mailia; Kotimatkalle

Punaisella paholaisellamme oli ajettu vasta 470 mailia kun otimme auton käyttöömme 23.6.08. Palauttaessamme mittarilukema näytti 6750 mailia. Tuon reilut kuusituhatta mailia (= yli 10 000 km) ajoi Joonas yksinään (valittamatta!). Lisäkuskista olisi joutunut maksamaan autovuokraamolle lisää noin 20$/pv.

Keskikulutus 12,6 litraa satasella

Keskinopeus 67,5 km/h

Matkan varrella valloitetut 19 osavaltiota (suluissa yöpymiskaupunki)

New York 20.-24.6.08 (New York, Oneonta)

New Jersey 23.6.08

Pennsylvania 24.6.08

Maryland 24.6.08

Washington D.C. 24.-25.6.08

Virginia 25.6.08

Pohjois-Carolina 25.-26.6.08 (Wilson)

Etelä-Carolina 26.6.08

Georgia 26.6.08

Florida 26.6.-1.7.08 (Orlando)

Alabama 1.7.08

Missisippi 1.7.08

Louisiana 1.-3.7.08 (New Orleans)

Texas 3.-6.7.08 (Houston, Dallas) & 7.-8.7.08 (Amarillo)

Oklahoma 6.-7.7.08 (Chickasha)

New Mexico 8.7.08

Arizona 8.-9.7.08 (Hollbrook)

Nevada 9.-11.7.08 (Las Vegas)

California 11.-19.7.08 (Los Angeles, Santa Nella, San Francisco, Buellton)

Unta palloon

Lähdin eilen aamulla yllättävän pirteänä töihin ja tyytyväisenä myhäilin, että eivät taida aikaerot minua liikutella. Iltapäivällä sain huomata olleeni niin väärässä. Univaje ja aikaero iskivät minuun puolilta päivin (jenkkilän länsirannikolla kello kaksi yöllä), jolloin alkoi väsyttää mielettömästi. Välillä oli ihan pakko lepuuttaa silmiä laittamalle ne kiinni. Kotiin mentyäni Joonas ihmetteli, että kuinka minä voin olla niin väsynyt kun hän on nukkunut samat määrät kuin minä eikä häntä väsytä ollenkaan. Häneen jetlaagi iskikin vasta illansuussa, mutta ihan yhtä kovasti kuin minuunkin.

Matkatavarat tulivat eilen aamupäivällä, joten illalla päästiin niitä purkamaan. Voi että miten hyvältä maistui uunilenkki ja uudet perunat sillin kanssa! Tuntuu hyvältä olla taas kotona.

Koti-Suomessa nyt

Puolentoista vuorokauden mittainen kotimatka sujui ihan hyvin, ja eilen illalla saavuimme kotiin Varkauteen. Automatkalla piti vaihtaa kuskia pari kertaa, kun kumpaakin nukutti niin paljon. Matkatavaramme jäivät Lontooseen, koska New Yorkin päässä lentoyhtiö oli liimannut matkalaukkuihin puutteellisin tiedoin varustetut tarrat. No mutta, eipähän tarvinnut purkaa illalla kotiin tultua enää matkalaukkuja ;)

Loma on nyt ohi, mutta blogin ylläpitäminen jatkuu. Stay tuned..

Valmistautumista kotimatkaan

Tänään ajoimme rannikon ja rantojen kautta Losiin. Matkalla mm. ajoimme Santa Barbaran hulppeiden kartanoiden valtaamassa rannassa, kävimme melkein kylässä Brangelinalla Malibussa, shoppailimme Santa Monicassa ja ihmettelimme Venicen hiljaista biitsiä. Veniceltä olimme odottaneet vähän enemmän kuin tyhjiä rantalentiskenttiä perjantai-iltapäivänä.

Tänään on lomamme ensimmäinen päivä, jolloin ei oikeastaan ole tapahtunut mitään kummempia. Hyvä niin koska tämä on myös lomamme viimeinen päivä. Matkalaukut on pakattu, ja kymmenen tunnin päästä tästä hetkestä istumme Nykin koneessa matkalla kotiin. Tiina go home ;)

Aja Losista Friscoon jos ajat yksin, mutta Friscosta Losiin jos sinulla on seuraa ;)

Eilen ajoimme San Franciscon ulkopuolelle Santa Cruziin, ja tänään jatkoimme paluutamme Los Angelesiin, hitaampaa näköalareittiä pitkin. Tavoitteenamme oli ajaa kiireettömästi ykköstietä, pysähdellen näköalapaikoille, mutta päästä päivän aikana mahdollisimman lähelle Losia. Pääsimme Buelltoniin, mikä on odotuksiamme parempi saavutus.

Aamulla ajoimme Monterey Bayllä sijaitsevan näköalakierroksen, 17 Mile Driven. Maisemat eivät eronneet niistä, mitä näimme jatkaessamme matkaa edelleen, mutta kierroksella pysähdyimme muutamalla tosi kivalla näköalapaikalla. Ensimmäisellä sijaitsi ns. lintukivi, joka oli aika iso "kivi" täynnä lintuja. Toiselta paikalta oli näkymä rantahietikolla ja kivillä makaileviin hylkeisiin. Matkalla kohtasimme myös poppareita syöviä, kesyjä oravia, hauskoja cypress-puita ja ylellisiä golf-kenttiä klubeineen. Mikäpä olisi golfatessa Tyynenmeren rannalla hylkeiden seassa, pallojen molskahdellessa aaltoihin.

Monterey Bayn jälkeen maasto muuttui vuoristoiseksi ja rannat jylhiksi. Hauska oli liikennemerkki, jossa oli mutkan varoitus ja lisäkilpi 76 miles. Reitti oli käsittämättömän upea, mutta kuskille vähän huono, koska mutkaisella vuoristotiellä ei ollut varaa irrottaa katsetta tiestä ainakaan pidemmäksi ajaksi. Täällä on vielä harvinaista, että mutkassa olisi kaiteet.

Aamiaisemme hotellissa oli ollut kevyt, ja meille alkoi tulla nälkä jo vuoristoisen pätkän alkuvaiheessa. Meillä oli siis isot toiveet pitkistä riveistä hampurilaisravintoloita saapuessamme Big Suriin. Koko Big Sur on pieni, jossa oli vain muutama pikkuravintola ja marketti. Ennenkuin ehdimme kissaa sanoa, kylä oli jo ohi. Pysähdyimme paniikissa seuraavalle ravintolalle, joka sattui olemaan paremman porukan näköala-hampurilaispaikka Nepenthen (löytyi myös oppaasta). Hampurilaisateria kahdelle maksoi 50$ mutta pihvi paistettiin toiveen mukaan mediumiksi..

Vuoristo muuttui tasamaaksi alkuillasta, ja saapuessamme Point Piedras Blancasille ihmettelimme miksi siellä on niin paljon porukkaa. Pysähdyttyämme syy selvisi: Rannalla makaili, ryömi ja otatteli kymmenien tai ehkä sadan elefanttihylkeen yhdyskynta! Ja tällä rannalla tuuli meinasi oikeasti viedä mennessään..

San Simeonissa sijaitsee Hearst Castle, upea linna, jonne järjestetään neljää erilaista parin tunnin turistikierrosta. Joonas muisti nähneensä linnasta tarinaa jossakin Travel Channelin ohjelmassa. Näimme valitettavasti linnan vain kaukaa mäen juurelta, koska päivän viimeiset kierrokset olivat jo menneet.

Huomenna on Ameriikan valloituksemme viimeinen päivä ennen lauantaiaamulla alkavaa paluumatkaamme Nykin ja Lontoon kautta Helsinkiin ja edelleen Varkauteen. Vähän jo mielessä kaihertaa pitkät lennot ja maanaatainen töihinlähtö, mutta kotiinlähtö ei sinänsä harmita, koska ikävä omaa sänkyä ja uunimakkaraa on kova. So Varkaus, here I come!

Tuulee että tukka lähtee

Viime yönä nukuin lähes kymmenen tuntia, mitä en ole tehnyt yli neljään viikkoon. Aamupäivällä lähdimme Friscosta Palo Altoon (Piilaakso) tsekkaamaan Googlen päämajaa ja muita mestoja siellä. Maleksiessamme Googlella pihoja, voimme vain todeta, että suomalaisilla on vielä oppimista työpaikkaviihtyvyyden kanssa. Googlella on työntekijöille mm. oma puisto, rantalentiskenttä ja terassit lounastamiseen. Lisäksi firman pyörätelineissä on kymmeniä vaaleansinisiä fillareita, joilla pinkaista kylälle syömään tai parturiin. Itse olen ajatellut omien työolojeni olevan tosi hyvät, ja suhteessa Googleen, ne ovatkin samat mutta pienemmät ja lastulevystä..

Piilaaksosta suuntasimme Santa Cruz -vuoriston halki rannikolle, ja vierailimme valtavien punapuiden puistossa. Jos Friscon pohjoispuolella puun ali pystyy ajamaan maasturilla, niin täällä puun alle pystyi parkkeeraamaan mönkijän.

Kalifornian rannikolla tuulee. Tuulee kovasti ja kylmästi. Pysähdyimme useilla, upeilla rannoilla matkalla Santa Cruziin, ja päällimmäisenä ajatuksena minulle, joka en vieläkään ole oppinut ettei Kaliforniassa tarkene shortseissa, jäi että äkkiä autoon tuulen suojaan. Jokaisella rannalla, ihmiset olivat pukeutuneet lämpimästi fliiseihin tai märkäpukuihin, ei kuten olisin kuvitellut bikineihin ja spändekseihin.

Santa Cruzissa majoitumme merenrannan tuntumaan lähelle Boardwalk -huvipuistoa. Joonas tunnisti paikkakunnalla sijainneen Mysterious Spot -kohteen olevan sama, jonka olimme nähneet satelliittikanavalla ennen matkaa. Mysterious Spot on silmänkääntötemppu, joka horjuttaa ihmisen tasapainoelimiä siten, että alueella on kasittämättömän vaikea liikkua. Tämä on taas niitä juttuja, joita ei sanoin voi kuvata. Varsinkin minä, joka kärsin matkapahoinvoinnista, olin täysin kömpelö liikkumaan vinossa rakennuksessa ja jälkikäteen jäi omituinen olo. Kuinka se voi olla mahdollista..!